Bimboilua

Oliivipuiden muotoon siistiminen jatkui tänään koko päivän. Hyvä vaan, koska se on niin mukavata touhua. Monenmoisia öttiäisiä paljastuu vanhasta mullasta ruukkujen kätköistä. Vähän jopa harmittaa hajottaa niiden koteja. Hämähäkit kyllä saavat suksia muualle.

Öttiäisiä.

Työkaverit ovat opetelleet joitain sanoja suomeksi yllättääkseen minut. Hei ja näkemiin esimerkiksi. Josif erityisesti opettaa muita puhumaan suomea. Josifilla on valkoiset hiukset, joista tulee mieleen täkäläisen leipämerkki Bimbon jääkarhu. Kerroin naisille mitä bimbo tarkoittaa suomeksi ja englanniksi. Ihan ei mennyt merkitys oikein, sillä nyt Bellmuntin miehet kutsuvat toisiaan kilvan bimboiksi...

Vaan en se minäkään kaikkea ole ymmärtänyt oikein. Käytetään monta kertaa espanjan, katalaanin ja englannin sekoitusta puhuessa. Täällä vietetään juhlapäivää, joka vastaa ystävänpäivää. Miehet ja naiset ostavat toisilleen lahjoja. Olin pitkään siinä luulossa, että nainen saa mieheltä ruusun (rosa), ja mies naiselta sienen (bolet). Mikäs siinä, ajattelin. Kyseessä oli kuitenkin sana book. Olisin uskonut sienilahjankin, eri kulttuureissa on erilaisia tapoja. Kun minulta kysyttiin haudataanko Suomessa ruumit sanoin, että meillä kylmässä, villissä pohjoisessa syödään ne. Ei mennyt läpi!

Muuten kommunikointi on alkanut sujua siitäkin huolimatta, että moni osaa vain pari sanaa englanniksi. Reippaasti työkaverit kuitenkin laulavat mukana, jos radiosta tulee kappaleita englannin kielellä. Se on oikeasti kivaa, jollain tavalla hellyttävää kuunneltavaa. Esimerkiksi Queenin We are the champions lauletaan viiioooo-viishaa-a-miiifii-ii, tai jotain sinne päin. Itsehän en ole viitsinyt laulaa millään kielellä. Menee muuten maine koko Suomelta.